Blogi

Suomen vaihtotase ja vienti ovat hiipuneet. Näin on tapahtunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Nokia -vetoinen kasvu on hiipunut ja tuontihinnat, lähinnä energia on kallistunut.

Tämä kehitys on tapahtunut hiljalleen ilman suurta huomiota. Tätä saattaa jo vähän ihmetelläkin.

Tämä Suomen kasvun jäätyminen ja viennin hiipuminen on tapahtunut täsmälleen saman ajanjakson aikana kuin Mauri Pekkarinen toimi elinkeinoministerinä. En olleenkaan väitä etteikö Mauri Pekkarinen olisi tehnyt parhaansa. Varmaan teki, ei epäilystäkään. Se ei vaan estänyt tätä romahdusta.

Siksi odotukset ja paineet ovat nyt vahvat hallituksen kehysriiheen. Joko nyt kasvu ja sen edellytykset olisivat ykkösteemana. Aineistoa ei ainakaan puutu – niitä olemme tehneet kollega Lauri Ihalaisen kanssaa lukuisia ja selvitysmiehet Eloranta ja Stadigh niitä hyvin jyvitetään.

Kasvu ei ole Suomelle vaihtoehto vaan välttämättömyys.

Teemu Pukki täräytti maalin vajaan 5 minuutin pelin jälkeen Schalke-Hampuri ottelussa eilen. Oli hienoa olla todistamassa Kotkan pojan vahvaa esitystä. Teemulla oli kaksi muutakin hyvää paikkaa. Hyvän pelin lisäksi ilahdutti yleisön kova kannatus Teemulle. Siellä meitä oli 60 000 katsomossa. Hieno päivä.

Huomenna tiistaina on vilkas päivä. Ensiksi olen kutsunut ydinvoimayhtiöt neuvotteluun ydinjätteen loppusijoituksesta. On siis tutkittava edetäänkö yhden vai kahden luolan pohjalta. Tähän ydinvoimalaki antaa voimakkaan pohjan. Valtio voi kehottaa tai komentaa. Ei ydinvoimaturvallisuus ole yhtiöiden kilpailuasia vaan kansallinen ratkaisu oli lopputulos kumpi hyvänsä.

Iltapäivällä julkistetaan Kari Stadighin pääomamarkkinaraportin. Siinä esitetään lukuisia hyviä keinoja vahvistaa kotimaista pääomaa, jota niin kovasti ja usein kaivataan. Nyt tarvitaan vahvaa kasvua tukevaa politiikkaa.

Investointeja Suomeen oli nimeltään Jorma Elorannan selvitystyö minulle ja Lauri Ihalaiselle. Asia on enemmän kuin tärkeä. Maamme tarvitsee investointeja, niin kotimaisia kuin ulkomaisia. Molemmat laahaavat jäljessä. Tarvitsemme pitkäjänteisen ohjelman, jolla maamme houkuttelevuutta parannetaan.

Olen parhaillaan lähdössä Kanadaan – Torontoon, Calgaryyn ja Edmontoniin. Mukanani on korkeaa suomalaista osaamista edustava 25 yrityksen joukko. Teema matkalla on kaivostoiminta ja Cleantech, toki yritysjoukossa on muidenkin alojen edustajia.

Torontossa järjestetään maailman suurimmat kaivosmessut. Se on loistopaikka myydä suomalaista osaamista. Itselläni on päivien aikaan useita puheita ja tapaan useita Kanadan ministereitä.

Suomen kaivosvarat kiinnostavat kanadalaista, koska heidän omat varat uhkaavat ehtyä. On hyvä muistaa, että kaivosinvestoinneista jää maahamme 80 prosenttia työpaikkoina ja investointeina. Myös suomalainen bioenergian osaaminen herättää kiinnostusta.

Ydinjätteen loppusijoituksen selvitys otti askeleen menneellä viikolla kun kehotimme Fennovoimaa ja toisaalta TVO:ta ja Fortumia yhdessä selvittämään myös se vaihtoehto, mahtuisiko Eurajoelle kaikki tiedossa oleva jäte. Sen lisäksi Fennovoimalla on velvoite selvittää kokonaan omaa vaihtoehtoa. Eli toistaiseksi on kaksi vaihtoehtoa ja tekniset selvitykset aikanaan kertovat miten edetään.

Mennyt viikko oli tummanpuhuva. Varuskuntien lakkauttamiset ja Nokian Salon rajut vähennykset laittoivat helposti monen mielen maahan, työttömiksi joutuvien ja heidän perheenjäsenten aivan erityisesti.

Informaatioteollisuus oli Suomen 90-luvun kasvun veturi. Nokia -vetoinen kasvu on nyt ohi ja aivan viime aikoina on maastamme hävinnyt lähes 6000 alan työpaikkaa.

Antautua ei saa. Siksi hallitus käynnistää yhdessä alan yritysten kanssa rakennemuutosohjelman. Vaikka monilla perinteisillä alan yrityksillä on nyt vaikeaa, on orastavia hyviä mahdollisuuksia mm. tietotekniikan hyödyntämisessä terveydenhuollossa ja energiatekniikassa. Erilainen terveystieto liikkuu verkoissa (tietoturvaa unohtamatta) ja parantaa terveydenhoidon tehokkuutta. Älykkäät sähköverkot ja entistä parempi kuluttajan energiankulutustieto avaa myös mahdollisuuksia. Jälleen palkittu Rovio kertoo pelimaailman mahdollisuuksista.

Suomi ei aio luovuttaa alan edelläkävijyyttä. Se edellyttää panostuksia osaamiseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Niistä tehdään päätöksiä maaliskuun kehysriihessä.

Keskiviikkona minun ja Lauri Ihalaisen asettama selvitysmies Jorma Eloranta luovuttaa raporttinsa miten Suomeen saadaan lisää investointeja. Raportti sisältää kymmeniä esityksiä. Niistä ensimmäinen on tahto. Tahto että huolehditaan edellytyksistä ja tahto että niitä edistetään. Investoinnit ovat elinehto, jota kautta menestyminen tai surkastumme.

Ministerikollegani Heidi Hautala vertasi Suomen Lappia Belgian Kongoon kun Heidin mielestä vain ulkomaiset investoivat Lappiin. Vertaus oli yksi huonoimpia kuulemiani. Myös Hesarin toimittaja Heikki Aittokoski ihmetteli kun medialta ovat sotatoimet jääneet näkemättä ja kommentoimatta. Kongossa nimittäin surmattiin 7 miljoonaa ihmistä.

Tottakai on hyvä jos kotimaiset investoisivat enemmän kaivoksiin. No onhan Outokummulla kaivos Kemissä ja Talvivaara vahvasti kotimaisessa vedossa. Oman ministeriöni alainen Teollisuussijoitus käynnistää erityisen kaivosohjelman, joka tulee sijoittamaan kaivoshankkeisiin.

On hyvä myös muistaa, että kaivosinvestoinnista jää Suomeen 80 prosenttia työpaikkoina ja verotuloina. Jos ovet suljettaisiin ulkomaisilta investoinneista, jäisivät monet hankkeet käynnistymässä, koska ne vaativat miljardiluokan panostuksia.

Yksi miljardiluokan mahdollinen investoija Anglo American kävi toimitusjohtajansa johdolla luonani perjantaina. Vaikka hankkeen mahdollinen isompi käynnistyminen on vuosien päässä, kävimme läpi Suomen ympäristövaatimuksia ja hankkeen muita edellytyksiä.

On tärkeää, että hankkeen valmistelu tapahtuu avoimesti ja kaikkia osapuolia kuulleen. Sama pätee valtion hallintoa, se koskettaa oman ministeriöni lisäksi ainakin ympäristöministeriötä, liikenneministeriötä, opetusministeriötä.

Kolme Café -Niinistöä tänään ohjelmassa, Hamina, Virolahti ja Lappeenranta. Tunnelma positiivinen ja odottava. Yritin pitää odotukset realistina vaikka Kymen sanomalehtien gallup povasi Niinistölle voittoa jo ensimmäisellä kierroksella. Uskon, että kaksi kierrosta tarvitaan ja työtä pitää tehdä nöyrällä asenteella.

Päivän suurin uutinen oli Ranskan ja Itävallan tipahtaminen kolmen A:n kerhosta. Myös Kreikan tilanne vain pahenee. Hyvää on se, että Suomeen luotetaan. Pysyminen kolmen A:n kerhossa ei ole ilmoitusasia, vaan vaatii päätöksiä ja toimia.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on osuvasti todennut, että nyt eivät ponnet riitä. Toivotaan toivotaan -ajattelulla vain petämme itsemme. Käsitys, että Suomen talous lähtee automaattisesti nousuun vaikka työvoima vähenee ikääntymisen seurauksena, on epärealistinen.

Hallitus käsittelee taloustilannetta helmi-maaliskuussa. Verojen korotus ja lisäsäästöt ovat pöydällä ja takuuvarmasti molempiin turvaudutaan. Mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan talouden kasvua vahvistavia uusia päätöksiä.

Olen asettanut kaksi selvitysmiestä tekemään esityksiä talouden vahvistamisesta – Jorma Elorannan (yhdessä Lauri Ihalaisen kanssa) ja Kari Stadighin. Elorantaa pohtii investointeja ja Stadigh kasvun rahoitusta.

Tiedän, että molemmat esittävät määrätietoista toimia. Ilman niitä Suomeen ei synny 200 000 uutta työpaikka ja ilman sitä velkaantuminen jatkuu ja palveluiden rahoitus dramaattisesti vaikeutuu.

Siksi kaikkea tulee katsoa kasvun näkökulmasta. Muut päätökset tulee alistaa kasvulle ja uusille työpaikoille. Työn tarjoaminen ja sen vastaanottaminen tulee asettaa etusijalle.

Lipposen kirjan nimi oli enteellisesti Järki voittaa ja sen voittoa tässä toivoo itse kukin. Lipponen piti tänään tärkeänä että Suomi on mukana eurooppalaisen päätöksenteon ytimissä eikä jättäytyminen EVM:n ulkopuolelle palvele tätä etua. Lipponen totesi, että mikäli määräenemmistön käytölle saadaan tiukat ehdot, voimme olla mukana.

Muutoin SDP on antanut ehdottoman kuvan kannoistaan juuttuessaan yksimielisyysvaatimukseen. Puolue pitäytyy perustuslakivaliokunnan kantoihin, joita sen puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) jo tulkitsee jo väljemmin aamun Hesarissa.

Tulkinta EVM:n päätöksenteosta jatkuu. Jakolinja kulkee siinä mistä kulmasta asiaa tulkitsee – haetaanko luovaa ratkaisua jossa osallistumme päätöksentekoon tiukin ehdoin vai haetaanko peruste jättäytymiselle ulkopuolelle, muut EU-maat tuskin pakittavat Suomen alaviitteen tähden.

Käynnissä oleva viikonloppu ja alkava viikko antavat vastauksia isoon peruskysymykseen vakuuttavatko päätökset markkinat. Se on Suomen kannalta kohtalonkysymys. Menneet vuodet ovat kertoneet, että Suomen talous ja työllisyys on tiukasti kiinni Euroopan taloudessa. Epävarmuus, talouskasvun tyrehtyminen ja pankkilama tulevat suoraan Suomeen. Me elämme viennistä edelleen ja siksi isoin asia taloudellemme ja työllisyydellemme on se mitä Euroopassa tapahtuu.

Ei voi olla niin, että Perussuomalaisten kannatuksen kasvun pelko halvaannuttaa Suomen päätöksenteon. Ei letkut irti potilaasta -mantralla pärjää jos syöksymme syvään taantumaan. Päätöksiä tehdään aina ajassa ja suomalaisten etu mielessä.

Minulla oli tänään kunnia edustaa valtioneuvostoa kenraali, entisen puolustusvoimain komentajan Lauri Sutelan hautajaisissa Hietaniemessä. Presidenttejä edusti Mauno Koivisto, sotaveteraani itsekin.

Tilaisuus oli juhlallinen kunnianosoitus kenraalien kenraalille. Hän oli kylmän sodan aikana suoraselkäinen tuki presidentti Kekkoselle, kun Neuvostoliitto mm. ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia. Sutelan tuella Suomi väisti ehdotuksen ja maamme säilytti asemansa itsenäisenä ja vapaana maana.

Minulla on mahdollisuus tavata ja tutustua kenraaliin pari vuotta sitten yhteisellä golfkierroksella sotaveteraanien kilpailussa Meri-Teijossa. Hän oli suuri upseeri ja herrasmies.

Maanpuolustuskurssikaverini AKT:n Timo Räty on paljon vartijana. Koko Suomi katsoo liiton suuntaan, jotta muutoin niin epävarmaan talouteen saataisiin yksi ennustettava asia – palkat sovittaisiin pariksi vuodeksi ja tuloksena syntyy työrauhaa siis ei lakkoja. Eiköhän Timo vastuunsa kanna.

Oma loppuviikko meni neuvostoissa, energia Brysselissä ja alue Poznanissa. Energiakokouksessa yksi pääteema oli energiatehokkuus. Suomi on tehokkuuden parantamiseen sitoutunut, mutta haluamme hakea parhaimmat keinot itse. Iso kysymys koko ajan on se, miten Eurooppa kykenee vastaamaan ilmastohaasteeseen talouskriisin oloissa niin, että turvaamme työpaikat ja hyvinvoinnin.

Aluekokouksessa puolestaan käytiin keskustelua tulevasta rakennerahastouudistuksesta 2014 lukien. Asia on Suomelle ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeä. EU-rahoilla vahvistetaan omaa aluepoliittista rahoitusta. Komission esitys on linjauksiltaan hyvä, mutta Suomen osuus potista huolettaa.

Maanantaina matka suuntaa Japaniin yhdessä Alex Stubbin kanssa. Edistämme kauppaa ja vientiä yhdessä suomalaisyritysten kanssa. Energia – uusiutuva ja ydinvoima – ovat agendalla monesta näkökulmasta.

Varsinkin näinä aikoina yritämme auttaa ja vauhdittaa suomalaisyrityksiä vientiponnisteluissa. Jokainen kauppa tuo ja takaa suomalaistyöpaikkoja. Pari viikkoa sitten eduskuntaan annettu luottomuotoinen vientitakuu parantaa yritystemme kilpailukykyä.

Oulussa jaettiin eilen TEM:n nuorille kohdistetun Timangi-yrityskilpailun tulokset. Rahapalkinnot jaettiin kolmelle mahtavalla ja aivan erilaiselle yritykselle.

Voittajaksi tuli 19-vuotiad William Wolfram yrityksellään Deal Dash. Verkkokauppafirma kasvaa kohisten ja sillä on toimistot New Yorkissa ja Piilaaksossa. Yritys tavoittelee tänä vuonna jo 10 miljoonan vaihtoa. Positiivinen, kansainvälinen ja kansainvälisesti verkottunut William on hieno esimerkki muille nuorille. Rahapalkinnon ohella saamansa Aalto -yliopiston yritysvalmennus -tuen William ohjaa kaverilleen, aloittavalle yrittäjälle. Kaveri on siis jo 19-vuotiaana business -enkeli.

Kakkoseksi tuli Minna Parikka, jo mainetta niittänyt kenkäsuunnittelija. Minna on esimerkki monille tuleville suunnittelijoille. Hän on itsessään jo brändi ja tarina varmasti jatkuu.

Kolmanneksi tuli Janne Kuulasvuo Gles Oy. Alle kolmekymppinen rakennusmies kehittää rakennusteknikkaa ja työmaiden terveellisyyttä ja tosi kovalla asenteella. Hän työllistää jo nyt useita kymmeniä työntekijöitä, jotka yritys kouluttaa itse.

Kun kuuntelin ja keskustelin näiden yrittäjien kanssa, uskoni vahvistui. Kyllä tällaisten yrittäjien kanssa Suomi nousee taantuman kuopasta. Kunhan vain tuetaan ja kannustetaan oikealla tavalla.