Julkaistu 6. helmikuu 2011
Kiersin lauantaina Etelä-Karjalassa, Savitaipaleella ja Lemillä kuulemassa ihmisten mietteitä. Porukkaa oli kiitettävästi. Kokoomuksen Tee hyvä työ – kerro meille mielipiteesi hyvinvointiyhteiskunnasta kyselylappu toimii hyvin.Kyselylapulla keräämme kansalaisten näkemyksiä ja toiveita. Se on suoraan jatkoa Korva-kampanjallemme.
Huoli sähkönjakelun toimivuudesta puhutti. Oltiinhan lähellä pahimpia katkosalueita.
Yksi aihe oli ylitse muiden – Venäjän päätös kieltää maan osto sen “raja-alueella”. Asia mietitytti ja huolestutti kymmeniä kansalaisia. Savitaipale ja Lemi ovat kauniita kuntia rajan läheisyydessä. Siinä missä talon tai mökin myyjä suuntaa odotukset venäläisiin hyvän hinnan toivossa, osa kokee maan ja kiinteistöjen myynnin huolestuttavana.
Kun Venäjä julkisti päätöksensä rajoittaa ulkomaisten maan ostoa raja-alueella, Suomi päätti ulkoministerin Stubbin johdolla pyytää selvitystä asiaan. Venäjä oli määritellyt raja-alueen hyvin laajasti, satojen kilometrien levyiseksi. Suomessa rajavyöhyke on muutamista sadoista metreistä muutama kilometriin. Vaikka Venäjän ja Suomen välinen raja on tunnetusti Venäjälle ylivoimaisesti rauhallisin, Suomea ja suomalaisia kohdellaan samalla tavoin kuin Venäjän kriisalueiden rajaseutuja.
Nyt koetaan, etteivät pelisäännöt ole reilut. Kun Suomesta saa ulkomaalainen ostaa maata ja kiinteistöjä, Venäjä rajoittaa ostoja alueeltaan yksipuolisesti.
Venäjän vastaus tulee olemaan mielenkiintoinen. Sitä odotellessa asia puhuttaa kansalaisia, eikä sitä huolta pidä väheksyä.
Julkaistu 28. elokuu 2010
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen vieraili eilen Moskovassa ja tapasi kollegansa Aleksei Kudrinin sekä Duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatsovin. Keskustelujen uutisointi kertoo, ettei maidemme suhteissa ole mitään häiriöitä.
Kosatsov kertoi saaneensa liioiteltua tietoa siitä, mitä Suomessa oli puhuttu. Kysymys kuuluu – kuka oli kertonut?
Aihe on Suomessa arka. Joillakin on halua synnyttää ongelmia maidemme välille. Venäjä-kortti on aktiivisesti käytössä joillakin mediassa. En todellakaan väitä, että koko media, en todellakaan. Mutta yksikin ideologisesti virittynyt saa aikaan paljon kohua, jos toimii strategisessa paikassa ja tehtävässä.
Minulla on tunnetusti omaakin kokemusta aiheesta syksyltä 2007. Silloin pääuutiskanavamme pääuutisessaan väitti minun puhuneen haasteen sijasta uhasta. Ne ovat totaalisesti kaksi eri asiaa.
Sanoin, että Venäjä kokee tulleensa väheksytyksi kansainvälisessä politiikassa, tekee paluuta suurvallaksi ja että geopolitiikkaon tullut takaisin. Aika oikein ennustettu syksyllä 2007.
Julkaistu 16. elokuu 2010
Usein meitä suomalaisia syytetään siitä, että ylenpalttisesti pohdimme sitä, mitä muunmaalaiset meistä ajattelevat. Asiaa selitetään vaikkapa huonolla itsetunnolla. Moni toki kokee, että asiantila on muuttumassa.
Yksi esimerkki on suhtautuminen Natoon ja erityisesti se, miten Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys koetaan.
Yleinen väittämä on, että Venäjä suhtautuu hyvin kielteisesti Naton laajentumiseen ja että tämä koskee myös Suomea. Samalla virallinen Venäjä myöntää, että asia on tyystin Suomen ja suomalaisten.
Sanomalehti Karjalainen teetti gallupin, jonka mukaan venäläisten enemmistön mukaan Suomen Nato-jäsenyys oli heille myönteinen tai yhdentekevä asia. Sen sijaan suomalaisista 84 prosenttia luulee asian olevan kielteinen.
En osaa ottaa kantaa siihen, kuinka luotettava tutkimus on. Siksi kovin radikaaleja johtopäätöksiä ei arvaa tehdä. Mielenkiintoinen tutkimus kyllä on.
