Blogi

Mennyt viikko oli tummanpuhuva. Varuskuntien lakkauttamiset ja Nokian Salon rajut vähennykset laittoivat helposti monen mielen maahan, työttömiksi joutuvien ja heidän perheenjäsenten aivan erityisesti.

Informaatioteollisuus oli Suomen 90-luvun kasvun veturi. Nokia -vetoinen kasvu on nyt ohi ja aivan viime aikoina on maastamme hävinnyt lähes 6000 alan työpaikkaa.

Antautua ei saa. Siksi hallitus käynnistää yhdessä alan yritysten kanssa rakennemuutosohjelman. Vaikka monilla perinteisillä alan yrityksillä on nyt vaikeaa, on orastavia hyviä mahdollisuuksia mm. tietotekniikan hyödyntämisessä terveydenhuollossa ja energiatekniikassa. Erilainen terveystieto liikkuu verkoissa (tietoturvaa unohtamatta) ja parantaa terveydenhoidon tehokkuutta. Älykkäät sähköverkot ja entistä parempi kuluttajan energiankulutustieto avaa myös mahdollisuuksia. Jälleen palkittu Rovio kertoo pelimaailman mahdollisuuksista.

Suomi ei aio luovuttaa alan edelläkävijyyttä. Se edellyttää panostuksia osaamiseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Niistä tehdään päätöksiä maaliskuun kehysriihessä.

Keskiviikkona minun ja Lauri Ihalaisen asettama selvitysmies Jorma Eloranta luovuttaa raporttinsa miten Suomeen saadaan lisää investointeja. Raportti sisältää kymmeniä esityksiä. Niistä ensimmäinen on tahto. Tahto että huolehditaan edellytyksistä ja tahto että niitä edistetään. Investoinnit ovat elinehto, jota kautta menestyminen tai surkastumme.

Ministerikollegani Heidi Hautala vertasi Suomen Lappia Belgian Kongoon kun Heidin mielestä vain ulkomaiset investoivat Lappiin. Vertaus oli yksi huonoimpia kuulemiani. Myös Hesarin toimittaja Heikki Aittokoski ihmetteli kun medialta ovat sotatoimet jääneet näkemättä ja kommentoimatta. Kongossa nimittäin surmattiin 7 miljoonaa ihmistä.

Tottakai on hyvä jos kotimaiset investoisivat enemmän kaivoksiin. No onhan Outokummulla kaivos Kemissä ja Talvivaara vahvasti kotimaisessa vedossa. Oman ministeriöni alainen Teollisuussijoitus käynnistää erityisen kaivosohjelman, joka tulee sijoittamaan kaivoshankkeisiin.

On hyvä myös muistaa, että kaivosinvestoinnista jää Suomeen 80 prosenttia työpaikkoina ja verotuloina. Jos ovet suljettaisiin ulkomaisilta investoinneista, jäisivät monet hankkeet käynnistymässä, koska ne vaativat miljardiluokan panostuksia.

Yksi miljardiluokan mahdollinen investoija Anglo American kävi toimitusjohtajansa johdolla luonani perjantaina. Vaikka hankkeen mahdollinen isompi käynnistyminen on vuosien päässä, kävimme läpi Suomen ympäristövaatimuksia ja hankkeen muita edellytyksiä.

On tärkeää, että hankkeen valmistelu tapahtuu avoimesti ja kaikkia osapuolia kuulleen. Sama pätee valtion hallintoa, se koskettaa oman ministeriöni lisäksi ainakin ympäristöministeriötä, liikenneministeriötä, opetusministeriötä.

Kolme Café -Niinistöä tänään ohjelmassa, Hamina, Virolahti ja Lappeenranta. Tunnelma positiivinen ja odottava. Yritin pitää odotukset realistina vaikka Kymen sanomalehtien gallup povasi Niinistölle voittoa jo ensimmäisellä kierroksella. Uskon, että kaksi kierrosta tarvitaan ja työtä pitää tehdä nöyrällä asenteella.

Päivän suurin uutinen oli Ranskan ja Itävallan tipahtaminen kolmen A:n kerhosta. Myös Kreikan tilanne vain pahenee. Hyvää on se, että Suomeen luotetaan. Pysyminen kolmen A:n kerhossa ei ole ilmoitusasia, vaan vaatii päätöksiä ja toimia.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on osuvasti todennut, että nyt eivät ponnet riitä. Toivotaan toivotaan -ajattelulla vain petämme itsemme. Käsitys, että Suomen talous lähtee automaattisesti nousuun vaikka työvoima vähenee ikääntymisen seurauksena, on epärealistinen.

Hallitus käsittelee taloustilannetta helmi-maaliskuussa. Verojen korotus ja lisäsäästöt ovat pöydällä ja takuuvarmasti molempiin turvaudutaan. Mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan talouden kasvua vahvistavia uusia päätöksiä.

Olen asettanut kaksi selvitysmiestä tekemään esityksiä talouden vahvistamisesta – Jorma Elorannan (yhdessä Lauri Ihalaisen kanssa) ja Kari Stadighin. Elorantaa pohtii investointeja ja Stadigh kasvun rahoitusta.

Tiedän, että molemmat esittävät määrätietoista toimia. Ilman niitä Suomeen ei synny 200 000 uutta työpaikka ja ilman sitä velkaantuminen jatkuu ja palveluiden rahoitus dramaattisesti vaikeutuu.

Siksi kaikkea tulee katsoa kasvun näkökulmasta. Muut päätökset tulee alistaa kasvulle ja uusille työpaikoille. Työn tarjoaminen ja sen vastaanottaminen tulee asettaa etusijalle.

Lipposen kirjan nimi oli enteellisesti Järki voittaa ja sen voittoa tässä toivoo itse kukin. Lipponen piti tänään tärkeänä että Suomi on mukana eurooppalaisen päätöksenteon ytimissä eikä jättäytyminen EVM:n ulkopuolelle palvele tätä etua. Lipponen totesi, että mikäli määräenemmistön käytölle saadaan tiukat ehdot, voimme olla mukana.

Muutoin SDP on antanut ehdottoman kuvan kannoistaan juuttuessaan yksimielisyysvaatimukseen. Puolue pitäytyy perustuslakivaliokunnan kantoihin, joita sen puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) jo tulkitsee jo väljemmin aamun Hesarissa.

Tulkinta EVM:n päätöksenteosta jatkuu. Jakolinja kulkee siinä mistä kulmasta asiaa tulkitsee – haetaanko luovaa ratkaisua jossa osallistumme päätöksentekoon tiukin ehdoin vai haetaanko peruste jättäytymiselle ulkopuolelle, muut EU-maat tuskin pakittavat Suomen alaviitteen tähden.

Käynnissä oleva viikonloppu ja alkava viikko antavat vastauksia isoon peruskysymykseen vakuuttavatko päätökset markkinat. Se on Suomen kannalta kohtalonkysymys. Menneet vuodet ovat kertoneet, että Suomen talous ja työllisyys on tiukasti kiinni Euroopan taloudessa. Epävarmuus, talouskasvun tyrehtyminen ja pankkilama tulevat suoraan Suomeen. Me elämme viennistä edelleen ja siksi isoin asia taloudellemme ja työllisyydellemme on se mitä Euroopassa tapahtuu.

Ei voi olla niin, että Perussuomalaisten kannatuksen kasvun pelko halvaannuttaa Suomen päätöksenteon. Ei letkut irti potilaasta -mantralla pärjää jos syöksymme syvään taantumaan. Päätöksiä tehdään aina ajassa ja suomalaisten etu mielessä.

Minulla oli tänään kunnia edustaa valtioneuvostoa kenraali, entisen puolustusvoimain komentajan Lauri Sutelan hautajaisissa Hietaniemessä. Presidenttejä edusti Mauno Koivisto, sotaveteraani itsekin.

Tilaisuus oli juhlallinen kunnianosoitus kenraalien kenraalille. Hän oli kylmän sodan aikana suoraselkäinen tuki presidentti Kekkoselle, kun Neuvostoliitto mm. ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia. Sutelan tuella Suomi väisti ehdotuksen ja maamme säilytti asemansa itsenäisenä ja vapaana maana.

Minulla on mahdollisuus tavata ja tutustua kenraaliin pari vuotta sitten yhteisellä golfkierroksella sotaveteraanien kilpailussa Meri-Teijossa. Hän oli suuri upseeri ja herrasmies.

Maanpuolustuskurssikaverini AKT:n Timo Räty on paljon vartijana. Koko Suomi katsoo liiton suuntaan, jotta muutoin niin epävarmaan talouteen saataisiin yksi ennustettava asia – palkat sovittaisiin pariksi vuodeksi ja tuloksena syntyy työrauhaa siis ei lakkoja. Eiköhän Timo vastuunsa kanna.

Oma loppuviikko meni neuvostoissa, energia Brysselissä ja alue Poznanissa. Energiakokouksessa yksi pääteema oli energiatehokkuus. Suomi on tehokkuuden parantamiseen sitoutunut, mutta haluamme hakea parhaimmat keinot itse. Iso kysymys koko ajan on se, miten Eurooppa kykenee vastaamaan ilmastohaasteeseen talouskriisin oloissa niin, että turvaamme työpaikat ja hyvinvoinnin.

Aluekokouksessa puolestaan käytiin keskustelua tulevasta rakennerahastouudistuksesta 2014 lukien. Asia on Suomelle ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeä. EU-rahoilla vahvistetaan omaa aluepoliittista rahoitusta. Komission esitys on linjauksiltaan hyvä, mutta Suomen osuus potista huolettaa.

Maanantaina matka suuntaa Japaniin yhdessä Alex Stubbin kanssa. Edistämme kauppaa ja vientiä yhdessä suomalaisyritysten kanssa. Energia – uusiutuva ja ydinvoima – ovat agendalla monesta näkökulmasta.

Varsinkin näinä aikoina yritämme auttaa ja vauhdittaa suomalaisyrityksiä vientiponnisteluissa. Jokainen kauppa tuo ja takaa suomalaistyöpaikkoja. Pari viikkoa sitten eduskuntaan annettu luottomuotoinen vientitakuu parantaa yritystemme kilpailukykyä.

Oulussa jaettiin eilen TEM:n nuorille kohdistetun Timangi-yrityskilpailun tulokset. Rahapalkinnot jaettiin kolmelle mahtavalla ja aivan erilaiselle yritykselle.

Voittajaksi tuli 19-vuotiad William Wolfram yrityksellään Deal Dash. Verkkokauppafirma kasvaa kohisten ja sillä on toimistot New Yorkissa ja Piilaaksossa. Yritys tavoittelee tänä vuonna jo 10 miljoonan vaihtoa. Positiivinen, kansainvälinen ja kansainvälisesti verkottunut William on hieno esimerkki muille nuorille. Rahapalkinnon ohella saamansa Aalto -yliopiston yritysvalmennus -tuen William ohjaa kaverilleen, aloittavalle yrittäjälle. Kaveri on siis jo 19-vuotiaana business -enkeli.

Kakkoseksi tuli Minna Parikka, jo mainetta niittänyt kenkäsuunnittelija. Minna on esimerkki monille tuleville suunnittelijoille. Hän on itsessään jo brändi ja tarina varmasti jatkuu.

Kolmanneksi tuli Janne Kuulasvuo Gles Oy. Alle kolmekymppinen rakennusmies kehittää rakennusteknikkaa ja työmaiden terveellisyyttä ja tosi kovalla asenteella. Hän työllistää jo nyt useita kymmeniä työntekijöitä, jotka yritys kouluttaa itse.

Kun kuuntelin ja keskustelin näiden yrittäjien kanssa, uskoni vahvistui. Kyllä tällaisten yrittäjien kanssa Suomi nousee taantuman kuopasta. Kunhan vain tuetaan ja kannustetaan oikealla tavalla.

Niinistöllä keulii koko ajan, siis ympäristöministeri Ville Niinistöllä. Tuorein esimerkki löytyy Energiauutiset -lehden tuoreimmasta numerosta, jossa herra ministeri kertoo liittyneensä hallitusohjelman perusteella samanmielisten EU-maiden ryhmään, jotka ajavat EU:n päästötavoitteeksi nykyisen 20:n sijaan 30 prosenttia.

Asia oli hallitusneuvottelujen yksi isoista kiistakohdista. Monenlaisia ehdotuksia oli liikkeellä. Kokoomus linjasi omalta osaltaan, ettei päästätavoitteen nostoa tule tehdä ennen kunnon selvityksiä. Näin asia kirjattiin hallitusohjelmaan. Siis nimenomaisesti ettei 30 prosentin päästötavoitetta tule ottaa ilman huolellista valmistelua.

Ville Niinistön keuliminen aiheuttaa kysymyksiä eri puolilla. Joku sanoo, ettei Suomesta voi ulkomaille mennä eri viestejä – siis hallituksen viesti ja Ville Niinistön oma viesti, jotka eivät ole synkronissa.

Pitäisiköhän hallituksen pitää sisälukuharjoitukset tai sitten Villen pitää oppia suhteuttamaan puolueen puheet puolueen kokoon. Se on demokratiaa.

Aloitetaan tärkeimmästä. Arsenal voitti Chelsean 5-3 huimassa maali-iloittelussa. Van Persie teki hattutempun. Odotan Paavo A:n kohtaamista ensi viikolla. Hän on tunnettu Chelsean kannattaja.

Paavo Väyrynen asetettiin ehdolle, nyt sitten jo kolmatta kertaa. Itse (kehua)luottamusta löytyy. Paavo arvioi Eva Biaudetin suurimmaksi ansioksi sen, että oli aikanaan Paavon valitsijamies siihen aikaan, kun vaali ei ollut suora kansanvaali. Mitähän Eva itse kommentoisi.

Rapa jo lensi jäähallissa. Kokoomus kuulemma viivytteli tarpeettomasti hallitusneuvotteluissa. Lisäksi Paavo höpisi jotain ihmeellistä, miten presidentti voisi puuttua hallituksen muodostamiseen. Jos joku ei havainnut, että Perussuomalaiset itse jäivät monista ja hyvistä yrityksistä huolimatta ulos, syy on peilissä.

Reaktiot EU:n huippukokouksesta ovat pääosin myönteisiä. Pankkiministerinä haluan korostaa, etteivät Suomessa toimivat pankit tarvitse pääomistusta vaan sitä tarvitsevat velkamaita lainottaneet pankit. Vissi ero.

Euroopan päättäjät valmistelivat viikonloppuna tulevan keskiviikon ratkaisuja. Kreikan ylivelkaantuminen odottaa kestävää ratkaisua ja velkamaita rahoittaneet pankit pääomittamista ja kaiken tämän jälkeen niin yksittäiset jäsenmaat kuin Eurooppa kokonaisuutena tarvitsevat kasvua.

Velkaantuminen kertoo vain yksinkertaisesti, että Euroopassa on pysyvästi eletty yli varojen. Samaan aikaan kehittyvät maat, kuten Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä, haastavat maanosamme nälkäisinä. Talouskisa on jatkossa entistä vaikeampi.

Sauli Niinistö painotti lauantaisessa puheessaan velkaantumisen myrkyllisyyttä. Saulilla on yhdet puheet. Hän on aina painottanut terveen talouden merkitystä ja velkaantumisen vauriollisuutta. Silloinkin kun Suomessa nyt ekonimisteina esiintyvät vielä puhuivat Suomen alhaisesta velan määrästä ja mahdollisuudesta velkaantua. Myöhemmin Suomi sitten velkaantui kun elvytettiin, mutta siihen oli silloin varaa. Enää ei ole.

Yksi iso kysymys on se miten velkaantuneet pankit pelastuvat. Peruslinja on se, että pankkien pääomitus on ensisijaisesti omistajien vastuulla ja toissijaisesti niiden omistajamailla.

Suomalaiset pankit eivät nykynäkymin tarvitse pääomittamista tai takuita valtion toimesta. Tämä siitä syystä, että Suomessa toimivilla pankeilla ei ole juurikaan vastuita ongelmamaissa. Ne kestävät myös isojakin kolhuja. Pankkeja valvoo Finanssivalvonta, mutta sen johtopäätös tällä hetkellä on, että pankit ovat kunnossa mutta hereillä tulee olla,mikäli reaalitalous kääntyy jytkkään laskuun.